Elämäni kotiäitinä alkoi vuonna 2011.

Kodin kaunistajana ruokailuryhmä; pöytä Arabescato-marmoria ja Arne Jacobsenin Seiska-tuolit.

sunnuntai 31. maaliskuuta 2013

Ihanan rauhallinen pääsiäinen

Tämä pääsiäinen vietettiin tarkoituksella kotona ja mahdollisimman rennosti. En edes maalannut paria kynnystä, jotka olin suunnitellut ja en aio maalata huomennakaan :). Yläkertamme lattia uusittiin viime viikonloppuna ja sen jäljiltä olisi vielä pientä puuhaa, mutta ei nyt...katsotaan ensi viikolla. Torstai alkoi puhtailla ikkunoilla, kun odotetut ikkunanpesijät saapuivat ja homma hoitui todella nopeasti ja hyvin, kyllä kannatti! Koko koti näyttää nyt puhtaalta ja kevät aurinko saa häikäistä. Viime aikoina on ollut niin paljon puuhaa, että apu tuli tarpeeseen. Oli myös hyvä idea jäädä kotiin perheen kesken, koska kaikenlaista reissua on taas tulossa ja viikonloput buukattu toukokuulle asti.
Kotiäitinä/kotona töitä tekevänä ovat ystävät entistä tärkeimpiä. Arkipäivinä sosiaalisia suhteita  löytyy lapsen kanssa harrastuksista, muskarista yms. ja mamma/lapsitapaamisista, jotka koen todella tärkeiksi. On kivaa jutella lapsista niiden kanssa, jotka ovat tismalleen samassa tilanteessa ja käydään elämässä läpi samanlaisia juttuja. Mutta sitten tulevat ne ystävät, joille olen ollut jonkun äiti vasta puolitoistavuotta. Puhetta saattaa syntyä muustakin kun omasta lapsesta ;). Omia ystäviä on kiva nähdä ihan itsekseenkin mutta koska olemme mieheni kanssa kummatkin sosiaalisia ja meillä on paljon myös yhteisiä ystäviä, on hauskaa kutsua vieraita kotiimme. Varsinkin nyt kun olemme lapsiperhe. Tykkäämme kokata ja lapsellamme on aika säännöllinen rytmi, niin hän pääsee ajoissa nukkumaan omaan sänkyynsä. Illanvietot ovat kyllä aikaistuneet huomattavasti :). Mutta onneksi on mahtavia ystäviä ja heidän kanssaan usein huomaa, että joo, tottakai lapsi muuttaa elämää ja rytmiä mutta ei se meidän persoonaa ole muuttanut. Samoja tyyppejä mutta sen lisäksi äiti ja isi.


Parsaa, lammasta, varhaisperunoita...


Sunnuntaiaamun sämpylät leivoin luonnonjogurttiin, joka teki niistä pehmeitä ja kuohkeita.


Oi remonttia, remonttia...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti